Sähköautoa voi ladata

Onpa aikaa taas vierähtänyt. Kirjoitin nimittäin kuusi vuotta sitten artikkelin: Sähköauto kerrostalossa. Artikkelissa purin myyttejä, joita sähköautoilun mahdottomuuteen siinä ajassa vahvasti liittyi.

Vähän on muuttunut. Ennakkoluuloja on edelleen. Moni on edelleen sitä mieltä, että sähköautoilu ei hänelle sovi. Moni on hankkinut ensimmäisen sähköautonsa ja hämmästynyt. On edelleen myös niitä, jotka kokevat oikeuksiensa tulleen loukatuksi, kun muut ajavat sähköautolla.

Nämä viimeisenä mainitut kokevat, että muiden sähköautoilu pakottaa heidätkin sähköautoilijoiksi vasten tahtoaan. Aina toisinaan minultakin edelleen tullaan latausasemalla uteliaana kyselemään sähköautoilun kokemuksia ja nopeasti kerrotaan, kuinka sähköautoilu ei juuri tälle kysyjälle missään tapauksessa sovi.

Viimeisimmät sääntelymuutokset

EU:ssa on päästy yksimielisyyteen Fit for 55-paketin tavoitteista:

Enemmän latausasema on moninkertaistanut suurteholatausasemilta vaadittavan tehon. Aiemmin puhuttiin pikalatauksesta, jos latausaseman teho oli 50 kW tai enemmän. Nyt EU:ssa teholatauksessa puhutaan jo 400 kW:n latausasemista. Markkinassa on vain muutamia autoja, jotka voivat vastaanottaa näin suuren lataustehon, mutta n. 100 kW ja suuremmillakin tehoilla lataavia kuluttaja-autoja on jo saatavilla.

Sinänsä hassua, että kun minä 7 vuotta sitten aloin ajaa ensimmäisellä täyssähköautollani (Renault Zoe), siinä oli vain vaihtovirtalataus (AC). Latausteho oli poikkeuksellisen hyvä 22 kW. Tätä kutsuttiin silloin pikalataukseksi. Auton lataaminen lähes tyhjästä lähes täyteen kesti olosuhteista riippuen muutaman tunnin.

Helpompaa lataamista tarkoittaa, että latausasemien käyttöliittymien pitää mahdollistaa maksu yleisimmillä maksuvälineillä ilman erillisiä sovelluksia tai mobiililaitteita. Käytännössä teholatausasemiin täytyy siis lisätä maksukortin lukija ja lataamisen hinta täytyy näyttää kuluttajalle ennen lataamista. Käytännössä siis lataamisen käyttöliittymä muuttuu samanlaiseksi, kuin mihin ollaan totuttu polttoaineiden jakeluasemilla.

Vie kuitenkin vielä aikaa ennen kuin EU:n sääntely puree käytännössä. Suomessa on jo muutamia latausverkostoja (Neste myLataus ja St1), jotka toimivat uuden sääntelyn tapaan. Mutta samaan aikaan Suomeen on tullut eurooppalaisien latausverkostojen asemia, jotka perustuvat vielä erillisiin sovellutuksiin. Näyttääkin siltä, että Euroopassa kasvaneet latausinfrat hakevat Suomessa jalansijaa kilpaillen suomalaisten perinteisten toimijoiden kanssa vielä, kun ehtivät markknoille vanhoilla säännöillä.

Latausverkostot tietenkin haluaisivat, että kuluttajat asentavat ja käyttävät heidän sovellustansa, jotta saavat kuluttajat lukittua omaan verkostoonsa kilpailua rajoittaen samoin, kuin suomessa toimitaan päivittäistavarakaupan bonusjärjestelmissä.

Moni asia on ennallaan

Kuten sanottu, kestää vielä ennen kuin latausinfrassa asiat muuttuvat. Edelleen on useita erillisia latausinfrastruktuureja, joista jokainen vaatii erillistä rekisteröintiä ja erillistä sovellusta älypuhelimeen.

Applen karttasovelluksessa näkee jo useimpien latausverkostojen latausasemat, mutta Applen käyttöliittymä latausasemien hakuun on huono. Paras yksittäinen tapa selvittää kattavasti latausasemien sijainnit ja mihin verkostoon mikäkin asema kuuluu on yhdistyksen vapaaehtoistvoimin ylläpitämä Latauskartta.

Yleisillä latausasemilla lataaminen on edelleen suhteellisen kallista. Sähköautoilijan on helpompi säästää suhteessa polttomoottoriautoilijan kuluihin, jos hän voi ladata kotona ja pystyy vaikuttamaan sähkösopimukseen, jolla autoon ladatataan energiaa.

Hintavertailu hajantuneessa latausinfrassa on vaikeaa. Kokemuksen kautta synhtyy silti edelleen nopeasti käsitys siitä, missä kannattaa ladata.

Vaikka sähkön hinta on hieman noussut aiemmasta ja sähkön hinta vaihtelee aiempaa enemmän, edelleen sähköautoilu on edullista. Päässälaskuna tekemieni arvioiden perusteella parhaimmillaan sähköautoilija säästää matkan energiakulussa kaksi kolmannesta, eli ajaa yhden kolmanneksen energiakululla suhteessa polttomoottoriautoilijaan.

Säästö on hieman pienempi, jos joutuu lataamaan julkisissa verkostolatureissa ja ei valikoi tarkkaan, missä lataa.

Sähköautoilijan säästö syntyy huomattavasti polttomoottoriautoa paremmasta tehokkuudesta. Sähkömoottori on polttomoottoria tehokkaampi, eli energiaa menetetään vähemmän. Sähköautoilussa suurin hukka tapahtuu lämpöhukkana ladatessa.

Tietysti energian tuottamisen menetelmällä on suuri merkitys energian hukkaan ja vihreyteen ylipäätään. Aurinkovoimasta syntyy hukkaa ja hiilidioksidipäästöjä vähemmän, kuin materiaalin polttamisella lauhdevoimalassa tuotetusta sähköstä.

Anekdootit ovat ennallaan

Edelleen on paljon ennakkoluuloja sähköautoilua kohtaan. Edelleen kuulen paljon: “minulle sähköautoilu ei sovi, kun täytyy päästä Lappiin kerran vuodessa”.

Asun itse Etelä-Suomessa ja lomailen Lapissa ja muualla Suomessa paljon. Käyn Lapissa sähköautolla keskimäärin noin kolme reissua vuodessa. Suurin osa taloudessamme ajetuista kilometreistä ajetaan pitkillä reissuilla. Etätyöläiselle ja pyöräilyintoilijalle kaupunkiajoa tulee suhteellisen vähän. Auto seisoo suurimman osan ajasta parkkipaikalla vailla käyttöä.

Vasta viikonloppuna minulta kysyttiin: “oletteko jääneet tien päälle sen takia, että sähkö loppuu”. Ei, emme ole.

Sähköautot näyttävät jäljellä olevan akkukapasiteetin ja kuinka monta kilometriä jäljellä olevalla kapasiteetilla voi vielä ajaa. Logiikka toimii aivan samoin, kuin polttomoottoriautossa. Jos polttomoottoriautoa ei tankkaa ajoissa, se jättää tien päälle.

Kokemukseni perusteella autojen kapasiteettiarvio on hyvin tarkka. Se elää jatkuvasti ajotavan mukaisesti. Moottoritienopeuksissa kapasiteetti riittää vähempään matkaan. Samoin talvella kapasiteetti on pienempi ja lataaminen kestää pidempään. Kapasiteetin suhteen autoilussa ei ole ollut mitään yllätyksiä.

Ehkä suurin yllätys oli, että edellinen paluumatka Lapista etelään (970 km) sujui kaiken kaikkiaan 13 tunnissa. Emme erikseen yrittäneet optimoida matkantekoa, mutta ilmeisesti tähdet olivat tässä matkassa linjassa. Latauspaussit osuivat täydellisesti kohdalleen, ne olivat täydellisen mittaisia ja sääolosuhteet olivat täydelliset.

Saamme usein myös huomioita siitä, kuinka usein autot syttyvät palamaan. Kokemukseni on, että kun meille huomautetaan yllättäen palamaan syttyneistä autoista, ne ovat olleet polttomoottoriautoja. En tiedä, miksi näin on ja onko havaintoni realistinen.

Minun autoni eivät vielä ole syttyneet palamaan.

Parhaat laturit

Paljon kysytään, missä kannattaa ladata. Lataaminen julkisen verkoston latureissa on alun kankeuden jälkeen helppoa. Kun on rekisteröitynyt kerran olennaisimpiin sovelluksiin ja oppii tuntemaan parhaat latauspaikat, lataaminen on helppoa.

Edellisestä syystä lähestyn tätä kysymystä omaan kokemukseen perustuen kertomalla, missä ei minun mielestäni kannata ladata lainkaan, jos ei ole pakko. Mielestäni huonoimpia latausasemia ovat järjestyksessä huonoimmasta vähemmän huonoon:

Mainitsen nämä erikseen, koska näiden latausverkostojen kanssa on oman kokemukseni perusteella eniten ongelmia.

On myös mainittava, että jos asut, oleskelet tai matkustat Tampereella, valmistaudu käyttämään myös näitä.

Jos joudut lataamaan K-Latauksen verkostossa, suosi hidaslatausta (AC).

Jos lataaminen ei käynnisty yhdestä pikalaturin johdosta, kokeile toista. Usein on niin, että jos varsinaisen laturin lataus ei käynnisty, satelliittiasemasta lataus voi käynnistyä tai toisin päin.

K-latausasemilla ei myöskään pidä yrittää käyttää lähilukuavainta (RFID-tag) lataamisen käynnistämineen. Se toimii vain poikkeuksellisesti. Käynnistä lataus aina sovelluksesta.

Kytke K-Latausalaitteissa aina ensin kaapeli autoon ja yritä vasta sitten käynnistää lataus.

Ole K-latausasemalla valmiina, sillä latauksen täytyy käynnistyä pian kaapelin kytkemisen jälkeen. Avaa siis sovellus kännykälle jo valmiiksi ja katso laturin tunniste valmiiksi, jotta saat latauksen nopeasti käyntiin piuhan kytkemisen jälkeen. Varmista, että puhelimessasi on hyvin toimiva verkkoyhteys.

Virta oli Suomen ensimmäisiä latausinfrastruktuuritoimittajia. Se yritti maailmanvalloitusta, mutta jumahti paikalleen. Virta ei ole kehittynyt lainkaan viime vuosina. Virta tarjoaa lataamisen taustajärjestelmän. Laturit omistaa ja ylläpitää joku muu, yleensä paikallinen sähköyhtiö. Koska latureilla ei ole keskitettyä huoltoa, ne ovat usein rikki, huonokuntoisia ja yleisesti epäluotettavia.

Ne parhaat laturit sitten

Itse suosin latureita seuraavassa järjestyksessä ja seuraavista syistä

Asentamani autoilusovellukset

Sähköautoilijalla on puhelimessaan lukemattomia autoiluun liittyviä sovelluksia. Seuraavat löytyvät minun puhelimistani. Jos sovelluksen kohdalla on miinusmerkintä, se on asennettu puhelimeeni, mutta en ole kirjautunut sovellukseen. Eli en ole käyttänyt sitä aikoihin.

Sovellukset on lueteltu siinä järjestyksessä, kun ne löytyy puhelimen kansiosta

Edellisistä Monta ja Smoov ovat uusimpia sovelluksia, jotka latasin edellisellä Lapin matkalla latauspaikkoja harkitessa. Hinnat olivat kuitenkin niin kalliita ja sovellukset niin epäintuitiivisia, että en kiinnostunut niistä enempää.

Puhelimeen on näemmä jäänyt myös useita sovelluksia, jotka eivät ole olleet aikoihin käytössä. Sovellusten järjestys puhelimessa ei myöskään ole käytetyimyyden mukaan. Selvästi infra muuttuu niin tiuhaan, että en jaksa järjestellä sovelluksia yhtä nopeasti infran muuttumisen kanssa.

Kotilataus ei ole välttämätön

Aiemmassa artikkelissa väitin, että kotilataus on sähköautoilussa välttämätön. Se totta tosiaan vähentää kapasiteettituskaa (range anxiety) kotimatkalla.

Olennainen muutos aiempaan on, että nykyajan sähköautoissa on suurempi akkukapasiteetti, kuin aiemmin. Lataaminen on nopeampaa.

Tosiasia on myös se, että pohjoisesta etelään suuntautuvalla matkalla julkisten latausasemien tiheys kasvaa jäljellä olevan matkan lyhentyessä. Eli etelään päin ajaessa on useampia latausasemia, kuin pohjoiseen mennessä.

Pohjoisessa tai haja-asutusalueella asuva hyötyy kotilatausasemasta kaupungissa asuvaa enemmän.

Etelä-Suomessa latausasemia on tiheässä. Jos ei ole liian nirso, latausasemalle ei tarvitse jonottaa.

Hyvä konkreettinen osoitus kotilatausaseman tarpeettomuudesta on Lapin tunturilomakohteet. Niiden mökeissä vain hyvin harvoissa lataaminen on sallittua. Lomalaiset lataavat autojaan kaupoilla ja muilla tunturikeskuksen latausasemilla. Kun etäiysyys mökiltä latausasemalle on lyhyt, auton voi jättää lataukseen useammaksi tunniksi ja hakea takaisin mökille, kun autossa on latausta tarpeeksi.

On siis täysin mahdollista elää Etelä-Suomessa siten, että lataa autoa vain asioidessa. Kotilataus ei ole enää välttämättömyys. Kotilataus on lisämukavuus, joka mahdollistaa sen, että matkan viimeisen latauspysähdyksen sijasta auton voi laittaa lataukseen kotiin saavuttessa.

Vastaavasti kotilataus mahdollistaa sen, että asioidessa ei tarvitse miettiä tai suorittaa auton lataamista, vaan auto latautuu kotona. Toisaalta lataaminen julkisissa latauslaitteissa on muuttunut sillä tavalla sujuvaksi, että se ei ole sen kummempi suoritus, kuin polttomoottoriauton tankkaaminen.

Yksi vaihe riittää

Kotilataukseen riittää perinteinen yksivaiheinen schuko-töpseli, josta voi ottaa vähintään 10 A:n virran. Kotilataukseen ei tarvitse kolmivaihetöpseliä. Kolmivaihetöpseli ja/tai kiinteä latausasema, jossa latauspiuha on valmiina, lisäävät mukavuutta.

Vähemmälläkin pärjää. Suurin osa autoista seisoo parkkipaikalla niin pitkään (yön yli), että seisonta-ajalla yksivaiheisesta töpselistä ehtii saada enemmän, kuin päivän ajoihin tarvittavan energian.

Sähköautoja on runsaasti saatavilla

Sähköautoilu ei ole harvojen pioneerien laji enää siinäkään mielessä, että sähköautoja on markkinassa paljon saatavilla, myös edullisesti.

Eräänä anekdoottina minulle on perusteltu, että sähköautoa joutuu odottamaan, kun sen tilaa kaupasta. Tosiasia on se, että millä tahansa käyttövoimalla varustettua autoa joutuu odottamaan, kun sen tilaa uutena tehtaalta.

Sähköautoja on aivan samalla tavalla myös uutena saatavilla kauppiaiden toimitusputkesta, kuin polttomoottoriautoja. Saatavuus ei ole enää sähköautohankinnan este.

Pitäisikö hankkia sähköauto

Vastaan edelleen samoin, kuin edellisessä aiheen artikkelissa. Älä osta autoa.

Auton hankkiminen ei ole järkevää. Parempi on hankkiutua autosta eroon ja käyttää auton myynnistä saatu omaisuus vaikka metsän ostamiseen ja suojelemiseen.

Jos matkojen taittaminen junalla ja muilla maan pintaa kulkevilla julkisilla välineillä tuntuu liian vaikealta, autoja voi myös vuokrata. Auton ylläpidon hinnalla tekee käsittämättömän monta taksimatkaa.

Parasta on matkustaa vähemmän ja lomailla mahdollisimman lähellä asuinpaikkaansa. Etätyö on mahdollista yllättävän usein.

Myös sähköautoilu aiheuttaa päästöjä. Sähköautoiluunkin tarvittava energia on tuotettava. Vaikka monissa julkisisssa latausverkostoissa myytävä energia on päästökompensoitu tai vihreää sähköä, sähköautoilijan on yleisesti ottaen vaikeampi varmistua autoiluun käytettävän energian tuotantomuodosta.

Liikkumisenergian tuottamisen lisäksi autoilussa syntyy päästöjä auton valmistamisesta ja sen toimittamiseen liittyvästä logistiikkaketjusta. Lisäksi päästöjä syntyy maanteiden rakentamisesta ja ylläpidosta. Myös sähköauton renkaat tuottavat mikromuovia samoin, kuin polttomoottoriautoissa. Jos käytät nastarenkaita, renkaat kuluttavat kitkarenkaita enemmän tien pintaa ja tuottavat terveydelle haitallista katupölyä ympäristöön. Renkaiden valmistaminen tuottaa päästöjä.

Myös sähköautot vievät tilaa. Ne täytyy pysäköidä ja ne tarvitsevat teitä, joilla kulkea. Parkkipaikkojen rakentamiseen tarvitaan paitsi kaupunkitilaa, myös rakennusmateriaaleja. Kaupoilla käyminen autolla vaatii paljon enemmän pysäköintitilaa, kuin jos kävelisit kauppaan.

Älä osta autoa. Se on aina huono päätös.

Jos päätät ostaa auton, sähköauto on todennäköisesti polttomoottoriautoa parempi valinta.

On jokaisen oma päätös, minkälaisen auton hankkii. Jokainen keksii itse jollain tavalla harhaisen perustelun selittääkseen hankinnan itselleen ja muille.

Se, että minulla on auto, ei oikeasti toimi perusteeksi hankkia auto. Se, että kerron autoilukokemuksestani, ei ole hyvä syy hankkia auto. Minunkaan ei pitäisi autoilla.

Voit jatkaa polttomoottorilla

Sähköautoiluun ei tarvitse siirtyä, vaikka EU kieltäisikin uusien polttomoottoriautojen myynnin 2035 mennessä. Polttoaineita on saatavilla vielä senkin jälkeen, kun uusia fossiilisiin polttoaineisiin perustuvia polttomoottoriautoja ei enää valmisteta.

Todennäköisesti 2035 mennessä on paljon nykyistä enemmän saatavilla myös sellaisia synteettisesti valmistettuja polttonesteitä, jotka eivät perustu fossiilisiin energialähteisiin.

Takaisin