Terveydenhoidon toiminnanohjaus ei tapahdu itsestään

Terveydenhoidossa on prosesseja. Annan muutamia esimerkkejä. Ennen vuositarkastusta on otettava näytteitä, joista saadaan tietoa terveydentilasta. Toimenpiteen jälkeen tarvitaan hoito-ohjeita, seurantaa ja jälkihoitoa. Oikea-aikainen rokotus tuottaa parhaan vasteen.

Kun terveydenhoidosta säästetään, ensimmäisenä säästetään työajasta. Muutosten kohteeksi joutuu henkilöstö, joka ei ole terveydenhoidon ensilinjassa. Henkilöstö, joka tuottaa toiminnanohjausta.

Avustava henkilöstö varaa aikoja, opastaa, neuvoo ja ohjaa oikean palvelun pariin oikea-aikaisesti. Kun tätä tukea asiakkaille ei ole, palvelun käyttö ontuu. Koko järjestelmän kyky tuottaa laadukasta tulosta heikkenee. Asiakkaat ovat oikeassa paikassa väärään aikaan, vailla mittaustuloksia tai seurantatietoja.

Palvelujen digitalisoituessa toiminnanohjaus on siirretty asiakkaille. Terveydenhoidon palvelun käyttäjän pitäisi itse varata oma rokotusaikansa oikeaan aikaan. Heidän tulisi itse huolehtia, että laboratorionäytteet otetaan oikealla hetkellä, jotta tulokset ovat valmiina kun on aika tulkita niitä lääkärin vastaanotolla.

Tekoälyn kuvitellaan auttavan toiminnanohjauksessa. Hyvinvointialueella ei vain tunnu olevan tekoälyä. Ihmisälyäkin on käytettävissä asiakkaiden ohjaukseen aina vain vähemmän.

Ohjauksen puuttuessa ja kun ikääntyvät asiakkaat eivät menesty heikkojen tietojärjestelmien kanssa, apuun astuvat omaiset ja läheiset. Asiakas joutuu antamaan arkaluontoiset terveystietonsa maallikon käsiin, kun järjestelmä ei toiminnanohjausta tuota.

Terveydenhuollossakaan toiminnanohjaus ei tapahdu itsestään. Siihen tarvitaan ihmisälyä.