Teleoperaattori säilyttää tunnistetietoja lainsäätäjän tahdosta

Median ja yleisön huomion ollessa kiinnittynenä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin virkaanastujaisiin ja Suomen liikenneministeri Anne Bernerin teettämään selvitykseen, joka esittää liikenneväylien yhtiöittämistä Helsingin Sanomat uutisoi edellisiä vähemmän huomiota saaneesta ilmiöstä, jossa lakiasiaintoimistot lähettävät yksittäisille kansalaisille tekijänoikeuskirjeiksi kutsuttuja korvausvaatimuksia.

Tekijänoikeuskirjeissä tekijänoikeuden haltijoita edustavat lakiasiaintoimistot vaativat korvauksia väitetyistä tekijänoikeusloukkauksista seurattuaan internetin vertaisverkkojen liikennettä. Vaatimukset perustuvat Internet-operaattoreiden tallentamiin tunnistetietoihin, joiden avulla yhdistetään vertaisverkkojen seurannassa löydetty IP-osoite markkinaoikeuden tuomion perusteella luovutettuun tietoon IP-osoitteen haltijasta väitetyn tekijänoikeusrikoksen tapahtumahetkellä. Kirjeissä vaaditaan rahakorvausta perustuen tekijänoikeudenhaltijan oletettuun tulonmenetykseen sen uhalla, että väitetystä tekijänoikeusrikoksesta epäilty kansalainen muutoin joutuisi kohteeksi mahdollisesti kalliisiin oikeustoimiin.

Tunnistetietoja on säilytettävä, jotta niitä voi luovuttaa

Tekijänoikeuslaki säätää, että tekijällä tai hänen edustajallaan on oikeus saada yhteystietoja teleliittymästä, josta tekijän oikeuksien suojan kannalta merkittävässä määrin saatetaan yleisön saataviin tekijänoikeudella suojattua aineistoa ilman tekijän suostumusta.

Yhteystietoja voi luovuttaa vain, jos tietoja on saatavilla. Ajankohtaisessa lainsäädännössä tietoyhteiskuntakaari velvoittaa säilytysvelvollisia teleyrityksiä tallentamaan 9 kuukautta internetyhteyspalvelun tilaajan ja rekisteröidyn käyttäjän tunnistetietoja, joiden avulla voidaan yksilöidä viestintäpalvelun käyttäjä.

Vain muutamia viikkoja aiemmin joulun alla uutisoitiin EU-tuomioistuimen päätökseen perustuen valtioiden loukanneen yksityisyyden suojaa internetissä. Uutisen mukaan: “Euroopan unionin jäsenvaltiot eivät voi pakottaa teleoperaattoreita erittelemättömästi tallentamaan tietoliikenteen tunnistamis- ja sijaintitietoja”.

Myös tekijänoikeuskirjeitä vastaanottaneita kansalaisia avustaneen Turre Legal lakiasiaintoimiston lakimies Jussi Kari huomasi kysyä blogissaan: “Tappoiko EU-tuomioistuin tekijänoikeuskirjeet?” Blogissa esitetyn päättelyketjun mukaan tekijänoikeuskirjeiden lähettäminen muuttuu mahdottomaksi, kun tunnistetietojen tallenttamiselle ei löydy perustetta.

Blogin kommenteissa esitetään väite, että yhteystietojen luovuttaminen tekijänoikeuslain nojalla olisi mahdollista, kun tietoja tallennetaan operaattorin omia tarpeita varten. Onkin mielenkiintoista, miten operaattori perustelee tietojen tallentamisen.

Tietosuojalautakunta on katsonut, että IP-osoite on pääsääntöisesti henkilötieto. Näin ollen operaattoria velvoittaa henkilötietolain vaatimukset henkilötietojen käsittelystä ja sillä on mm. velvollisuus informoida tietojen käsittelystä.

Katsoin oman internetoperaattorini rekisteriselosteen, mutta en löytänyt yksiselitteistä vastausta, säilyttääkö operaattori tunnistetietoja IP-osoitteen haltijasta. Koska rekisterinpitäjällä on velvollisuus informoida rekisteröityä, kysyin asiaa suoraan. Yllätyksekseni operaattori vastasikin saman tien.

Operaattori siis katsoo tietojen säilyttämisen perusteeksi nimenomaan tekijänoikeuslain, vaikka se ei säädä tietojen säilyttämisestä, vaan yhteystietojen luovuttamisesta. Tekijänoikeuslaissakin viitataan tietoyhteiskuntakaareen. Jos tietoyhteiskuntakaari noudattaisi EU-tuomioistuimen linjaamaa oikeuskäytäntöä, tunnistetietoja ei säilytettäisi ja mitään luovutettavaa ei olisi.

Operaattorin oma tarve tunnistetietojen säilyttämiseen

Kun Jussi Karin blogin kommenteissa tuotiin esille operaattorin oma tarve tunnistetietojen säilyttämiseen, on vielä mielenkiintoista hetki pohtia, mitä tällaisia tarpeita operaattorilla on.

Suomalaiset internetyhteysoperaattorit eivät vielä laajamittaisesti ole siirtyneet IPv6-osoitteuden käyttöön. IPv4-osoitteiden määrä on rajallinen niiden teknisistä rajoitteista johtuen. Internetoperaattorit ovat joutuneet ottamaan käyttöön menetelmiä rajoittaakseen kuluttajille luovutettavia IP-osoitteita. Yleisesti internetyhteyksien ehdoissa rajoitetaan liittymästä luovutettavien IPv4-osoitteiden määrä vain viiteen samanaikaiseen osoitteeseen yhtä liittymää kohden.

Viedäkseen liittymäsopimuksen rajoituksen käytäntöön operaattorin on säilytettävä tieto siitä, montako osoittetta kullekin liittymälle on luovutettu. Osoitteita luovutetaan liittymän päätelaitteille DHCP-yhteyskäytännöllä, jossa rajoitetaan ajallisesti osoitteen käyttömahdollisuutta ikään kuin vuokraamalla osoite käyttöön määräaikaisesti. Vuokra-ajat ovat lyhyitä, yleensä vain joitakin tunteja.

Operaattorin on siis omien tarpeiden johdosta säilytettävä IP-osoitteiden tunnistetietoja vain joksikin tunneiksi kerrallaan. Saadakseen tunnistetietoja operaattorin omaan tarpeeseen perustuen, tekijänoikeuden haltijan edustajan olisi saatava markkinaoikeuden ratkaisu yhteystietojen luovuttamiselle tunneissa siitä, kun epäily tekijänoikeuden rikkomisesta on ilmennyt. Tekijänoikeuden haltijan olisi myös pystyttävä edelleen osoittamaan, että tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia on tässä ajassa saatettu yleisön saataville merkittävässä määrin.

Muiden säädösten velvoitteet

Viestintäviraston määräys teletoiminnan tietoturvasta säätää mm. haitallisen liikenteen suodatusvelvoitteesta. Suodatusta voi tehdä verkkotasolla puuttumatta yksittäisiin kuluttajaliittymiin.

Saman säädöksen perusteella kuluttajaliittymä on kuitenkin irtikytkettävä yleisestä viestintäverkosta, jos viestintäpalvelun tietoturva oleellisesti vaarantuu liittymään kohdistuvan tai liittymästä lähtevän liikenteen johdosta ja jos suodattamisella tai sitä lievemmällä toimenpiteellä ei pystytä huolehtimaan tietoturvasta.

Säädöksen toteuttaminen siis velvoittaa säilyttämään tunnistetietoa IP-osoitteen haltijasta, jotta irtikytkeminen voidaan tehdä. Kuten edellä, tunnistetietoa on tarpeen säilyttää vain niin pitkään, kun IP-osoitteen vuokra-aika on voimassa. Tälläkään perusteella ei synny tarvetta säilyttää tunnistetietoja pitkäaikaisesti.

Kansallinen lainsäädäntö ja EU:n oikeuskäytäntö ristiriidassa

On väitetty, että Suomen kansallinen lainsäädäntö on ristiriidassa EU:n oikeuskäytännön kanssa. Jos ei huomioida ristiriitaista tietoyhteiskuntakaaren säädöstä säilytysvelvollisuudesta, ei ole osoitettu perustetta säilyttää pitkäaikaisesti Internet-liittymässä käytetyn IP-osoitteen tunnistetietoja.

Kun operaattorikin perustelee säilyttävänsä teletunnistetietoja lainsäätäjän tahdosta, jää jäljelle vain kysymys, onko tahtotila ajankohtainen. EU-tuomioistuin on jo ratkaissut, että tunnistetietojen massaluonteinen tallentaminen on kiellettyä.

Yksittäinen kansalainen ei voi kuin kysyä omalta kansanedustajaltaan, miksi Suomen ajankohtainen lainsäädäntö on ristiriidassa EU:n oikeuskäytännön kanssa.

Takaisin