Raitiovaunu on jo lisännyt arvoa

Olen ehkä jostain näkökulmasta tarkastellen myöhässä tämän artikkelin kanssa. En aivan ehtinyt keskusteluun mukaan silloin, kun se oli kuumimmillaan.

Vaikka nykyajassa kaiken pitää tapahtua aina juuri nyt ja tässä hetkessä, täytynee jonkun taistella sitäkin vastaan. Keskustelua voi käydä myös verkkaisempaan tahtiin kaikessa rauhassa siten, että hitaammatkin ehtivät mukaan. Niinpä kirjoitan tämän artikkelin nyt joutessani, vaikka se jonkun mielestä tulisikin jälkijunassa.

Vantaalle suunniteltava raitiolinja on ollut viime aikoina keskusteuissa. Ratikkahankkeesta on kevään aikana ollut tipoitellen tietoa siellä täällä. Tämä artikkeli toimii ainakin itselleni koosteena siitä, mitä on tapahtunut ja mitä on tapahtumassa.

Toivottavasti siitä voi olla apua muillekin, jotka yrittävät perehtyä, mitä asiassa on viime aikoina tapahtunut.

Huomaa, että yritän parhaani mukaan linkittää tekstissä lisätietoon. Klikkaa siis rohkeasti linkkejä saadaksesi lisätietoa. Siitähän tässä www:ssä on kyse. Asioiden välisistä yhteyksistä.

Anna myös rohkeasti palautetta. En oikein ole mukana nykyaikaisissa sosiaalisissa medioissa. Mutta tämänkin artikkelisivun oikeassa yläreunassa on linkki, jolla voit lähettää viestin.

MAL-neuvottelut junnaa

Julkinen keskustelu ja kirjoittelu lienee lähtenyt nyt viime aikoina liikkeelle ratikkahankkeen rahoitukseen liittyvistä neuvotteluista. Helsingin seudun kuntien ja valtion välisissä MAL-neuvotteluissa on tarkoitus ratkaista, millä osuudella valtio osallistuu ratikkahankkeen rahoitukseen.

Valtion on tarkoitus kattaa 30 prosenttia ratikkahankkeen kokonaiskustannuksista (606 miljoonaa euroa). Vantaan valtuusto on päättänyt 2023, että ratikan rakentaminen voi alkaa vasta, kun valtion rahoitusosuus on varmistunut. (Vantaa.fi -uutinen, linkillä viitattu 20.7.2024)

Rakentamisen oli tarkoitus alkaa syksyllä 2024, mutta valtion rahoituspäätöstä ei ole saatu. Todennäköisesti taustalla on Orpon hallituksen vaikeudet löytää valtiontalouden säästökohteita, kun talouden tasapainottaminen on haastavaa labiilissa maailmantilanteessa ja makrotalouden yleisesti vaikeassa ajassa.

Samaan aikaan hallituksella on ollut pöydällä muita vaikeita liikennehankkeita. Turun tunnin juna -hanke on ollut kiivaan keskustelun alla ja liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja on vaatinut hankkeen välitöntä keskeyttämistä (HS 18.7.).

On helppo ymmärtää, miksi neuvottelut valtion rahoituksesta junnaavat. Vantaan ratikkahankkeen kannalta tilanne on vaikea, sillä rakentaminen pitäisi saada käyntiin, mutta aloituspäätös on ehdollinen valtion rahoitukselle.

En ole asiantuntemuksessani ydinalueella tässä, mutta voin kuvitella, että aika on rahaa. Voin kuvitella, että rakentamisen lykkääminen maksaa rahaa ja tuottaa kitkaa muihin hankkeisiin ja kaavoitukseen, kun selvyyttä ratikkahankkeen etenemisestä ei ole. Ratikan hankealueella on varmasti muitakin rakentamiskohteita. Kun ratikkapäätös junnaa, se vaikuttaa hidastaen myös muihin hankkeisiin.

Onneksi asuntorakentamisen kysyntä on juuri nyt vähäistä. Voittajia ovat ne rakennuttajat, jotka pystyvät rakentamaan nyt, kun rakentaminen on edullista. Oletan, että työvoimasta ei tarvitse kilpailla. Rakennusmateriaalien matalalla kysynnällä voisi olettaa olevan myös hintavaikutusta. Toisaalta raha on nyt kallista. Monen rakennusyhtiön on varmasti vaikea saada jälleenrahoitusta jo valmistuneisiin hankkeisiin, joista kohteita on vielä paljon myymättä.

Uutisartikkeleita

Sain kerättyä seuraavanlaisen linkkilistan ratikkahankkeeseen liittyvästä uutisoinnista. Helsingin sanomissa aihe on ollut esillä seuraavasti. Jotkin uutiset saattavat olla maksumuurin takana ja niiden lukeminen saattaa edellyttää tilausta.

Mielipidekirjoitukset

Innoitus tähän artikkeliin minulle syntyi alun perin, kun näin Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän mielipidekirjoituksen. Tästä seurasikin hauska poliitikkojen välinen väittely, joka käytiin mielipidekirjoitusten välityksellä. Mukavasti keskustelu on seurattavissa nettilinkein. Seuraavat nettilinkin on viitattu 20.7.2024.

Linkin yhteydessä on myös tieto, minkä päivän lehdestä artikkeli löytyy. Vantaan Sanomien julkaistut lehdet saa vapaasti luettaviksi näköislehtinä lehden arkistosta.

Neliraajajarrutus

Perussuomalaiset on tyypilliseen tapaansa neliraajajarrutuksessa myös ratikkahankkeessa. Tämä nyt ei sikäli ole erityistä, sillä perussuomalaisethan vastustavat ainoastaan kaikkea. Rakentavia yhteiskuntaa paremmaksi kehittäviä esityksiä sen sijaan on turha odottaa, kuten mielestäni nykyinen hallitus on hyvin osoittanut.

Poltiikassa on ollut hyvätapaista hyväksyä tappio, kun sellainen kohdataan. Johannes Virolaisen toteamaksi usein siteerataan: “Kansa on puhunut, pulinat pois”.

On tietysti niin, että asiat muuttuvat, kun maailma ympärillä muuttuu ja ikuisesti ei voi asioita jättää tiettyyn tilaan vain siksi, että kansanvalta on joskus yhdellä tavalla päättänyt. Johan Englannissakin aletaan palata EU:n yhteyteen. Ehkä skotlantilaisten viisaus Brexit-vastaisuudessa vielä valuu alas Englantiinkin.

Yhtä kaikki, vuonna 2023 Vantaan raitiovaunusta saatiin päätös. Perussuomalaiset mielipidekirjoituksessaan kertovat sitä vastustavansa, vaikka kansanvalta on toisin päättänyt. Happamia ovat pihlajanmarjat perussuomalaisille [1].

Raitiovaunu on jo lisännyt arvoa

Sitä perussuomalaiset eivät näe, että Vantaan raitiovaunu on jo lisännyt arvoa, vaikka rakentaminen ei ole edes alkanut. 24.6.2024 Helsingin Sanomat otsikoi: “Asuntojen hinnat ovat jo nousseet muutamilla alueilla – Kiinteistön­välittäjä tietää heti, mistä on kyse”.

Artikkelin mukaan Vantaalla kyse on “raidetekijästä”:

Vantaalle tuleva pikaraitiotielinja kulkee esimerkiksi juuri Hakunilan kautta, ja houkuttelee rakentamaan lähialueille. Uudet asunnot ovat tunnetusti myyntihinnoiltaan kalliimpia.

Artikkelissa kerrotaan Kiinteistönvälitysalan toimitusjohtaja Tuomas Viljamaan lausuneen:

”Tieto julkisista infrainvestoinneista parantaa asuntojen ja kiinteistöjen arvoa ja kasvattaa myyntihintaa”

Aivan, kuten raitiovaunuhankkeen poliittisissa aloitteissa aikanaan perusteltiin, hanke maksaa itsensä takaisin, kun raitiovaunun alueelle muodostuu uutta rakentamista ja kaupunkiin muuttaa uusia asukkaita.

Vantaan kaupunki on myös artikkelissaan avannut näitä tosiasioita:

Vantaan ratikka lisää koko pääkaupunkiseudun elinvoimaa – raideliikenneverkko vahvistuu ja alueen houkuttelevuus kasvaa

Lainaus: Vantaa.fi verkkosivuston artikkeli, viitattu 20.7.2024

Minun nähdäkseni ratikkahankkeessa on kyse siitä, haluaako Vantaa pysyä maaseutukuntana vai kehittyä aidoksi nykyaikaiseksi kaupungiksi. Olisi harmi, jos Helsingin metropolialueella olisi muusta alueesta irrallinen maaseutukunta, joka ei pysy muun kehityksen mukana. Maailma kaupungistuu ja sitä muutosta on vaikea edes perussuomalaisten pysäyttää tai edes hidastaa neliraajajarrutuksellaan.

Lisätietoa ratikasta

Vielä muutama irrallinen linkki muistiin ja luettavaksi ratikkahankkeeseen liittyen.

Huoli heräsi Vantaan jättihankkeen rahoittamisesta: ”Valtio ei ole tehnyt päätöksiä ratikan rakentamisen avustamisesta”

Vantaan Sanomat toimituksellista sisältöä 12.9.2023, linkkiin viitattu 20.7.2024

Vantaan kaupunkin sivuilla on myös koostesivu, joka toivottavasti päivittyy sisältämään ajankohtaista tietoa ainakin jossakin aikataulussa.

Kannattaa katsoa myös edellisellä sivulla linkitetty multimedian kaltainen infopaketti ratikan suunnittelusta.

Anekdootteja

[1] Sanonta “happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista” on peräisin Aisopoksen faabeleista (eläintarinoista). Hassusti sanonnalla on hyvin samankaltainen tausta, kuin Kummeli TV-sarjan Suomessa tutuksi tekemällä Pitkäää tunkkinne! -huudahduksella.

Takaisin