Mistä hyvä kotisivugeneraattori?

Näyttäviä sivuja helposti, ei koodaamista

Kotisivujen tekemiseen ja julkaisuun löytyy webistä paljon erilaisia ja eritasoisia työkaluja, palveluja ja vimpaimia. Yksinkertaisimmilla palveluilla sivuja voi editoida omalla web-selaimella ja sivut julkaistaan lennosta webiin nähtäville. Jos projekti on arkista kauppalistaa merkittävämpi, sitä käynnistäessä kannattaa miettiä muutamia perusasioita.

Tämä on tekninen katsaus asioihin, joihin on syytä perehtyä kotisivua suunnitellessa. Oma lukunsa on design ja sisältösuunnittelu, joihin ei nyt pureuduta. Annan ensin muutamia linkkejä kaikkein helpoimpiin palveluihin. Sen jälkeen siirrytään syvällisemmin peruskysymyksiin:

Nopeita ja helppoja palveluja

tl;dr linkkilista kärsimättömille

Web on pullollaan helppoja palveluja sivujen ja sivustojen editointiin ja julkaisuun. Palvelut tarjoavat paljon näyttäviä sivustopohjia (template) ja leiskoja (layout). Yleensä sivujen julkaisu tapahtuu palvelun tarjoajan omalta palvelimelta, suurimpien palvelujen osalta jopa tarjoajan omasta pilvestä (cloud computing).

Palvelut ovat helppo, jopa maksuton ratkaisu, mutta vastapainoksi käyttäjä huomaa äkkiä olevansa naimisissa palvelun kanssa. Sivuston siirtäminen toiseen palveluun ei ehkä ole helppoa. Palvelun käyttämiseksi on hyväksyttävä käyttöehdot. Räikeimmillään käyttöehdoissa saatetaan sopia, että käyttäjän palveluun tuottaman sisällön tekijänoikeus siirtyy palvelun tuottajalle.

Palvelut ovat otsikon mukaan helppoja ja nopeita ottaa käyttöön, joten pienessä ja lyhytikäisessä projektissa ne voivat olla aivan paikallaan. Niiden vertailu olisi loputon suo, joten tässä referenssiksi epämääräisessä järjestyksessä muutamia vaihtoehtoja.

Google Sites

Googlen palvelu vaikuttaa siirtyneen Google Apps -pakettiin. Se on yrityksille tarkoitettu palvelukokonaisuus. Ne kuluttajakäyttäjät, jotka ovat muinoin avanneet palvelun käyttöönsä ja perustaneet sivuja, näyttäisivät edelleen pääsevän hallintakäyttöliittymään.

Blogger

Myöskin Googlen, nimenomaisesti blogien julkaisuun tarkoitettu palvelu. Helppokäyttöinen erityisesti siksi, että palvelu tukee hyvin erilaisia päätelaitteita. Peruskäytössä maksuton, mutta kuten maksuttomissa yleensä, tallennettavan materiaalin määrää rajoitetaan. Olen tavannut useampia Blogger-käyttäjiä, joiden blogaaminen on loppunut nopeasti, tai blogi on aloittanut uudelleen toisessa paikassa, kun maksuttomat resurssit ovat ehtyneet.

Facebook Page

Ei pidä unohtaa ilmeistä vaihtoehtoa, Facebookin Page -ominaisuutta. Yritys tai yhteisö voi perustaa oman sivunsa palvelujensa tai toimintojensa tiedottamiseen. Facebook-käyttäjät voivat “tykätä” tai seurata sivua ja saavat sivustolla julkaistut päivitykset omalle etusivulleen. Jos halutaan sivu tapahtumalle, vastaavasti voi käyttää tapahtumasivua. Facebookiin ilmaisuus perustuu tietenkin mainontaan ja sitä myöden toimittajalukkoon: yritäpä siirtää materiaalisi pois Facebookista. Käytänössä joudut rakentamaan sivun uudelleen muualle ja luomaan uudet sivut käsityönä tai parhaimmillaankin leikepöydän kautta kopioimalla.

Wordpress

Wordpress on varsinaisesti blogin tekemiseen tarkoitettu vapaan lähdekoodin ohjelmisto. Automatic hostaa ohjelmistoa helposti käyttöönotettavaksi bloggaus-palveluksi. Täälläkin blogin perustaminen onnistuu muutamalla klikkauksella maksuttomasti ja lisäpalvelua voi ostaa maksusta.

Kotisivukone

Kotisivukoneen omien sivujen mukaan sen monipuoliset ja laadukkaat perusominaisuudet takaavat, että näyttävien kotisivujen tekeminen sujuu vaivatta. Ykistyiskäyttäjälle palvelu maksaa alkaen 3,95 € kuukaudessa. Palvelu tarjoaa jopa samaan hintaan .com- tai .net -päätteisen verkko-osoitteen. En ole itse kokeillut palvelua, mutta palvelu tuntuu tulevan vastaan agresiivisesti jopa aiheeseen liittymättömiä verkkohakuja tehdessä.

Planeetta Kotisivut

Oma lukunsa on nk. webhotellien, eli hosting-operaattorien kotisivukoneet, joista Planeetan palvelu on yksi esimerkki. Yritysten päätoimintamuoto on palvelimien tai palvelintilan tarjoaminen, mutta siinä sivussa osa niistä tarjoaa myös kevyempiä ja helpommin käyttöönotettavia palveluja. Webhotellin käyttö palvelimen vuokraamisesta puhumattakaan vaatii jo hieman tietoa ja osaamista. Kotisivukone madaltaa tätä kynnystä ja sivujen luominen onnistuu helpommin.

Kotisivutyökalu

Että hosting-operaattotien esittely ei jäisi yksipuoliseksi, mainitaan myös toinen suomalainen operaattori, Nebula. Näiden lisäksi verkosta etsimällä löytyy muitakin kotimaisia ja tietenkin myös iso joukko vastaavia ulkomaisia palveluja.

Kilauta kaverille

Aina hyvä vaihtoehto on kysyä tekniikkaan orientoituneelta tuttavalta neuvoa ja keskustella erilaisista vaihtoehdoista. Tekniikkaan orientuitunut tuttavasi saattaa olla jopa innokas auttamaan esimerkiksi sivun perustamisessa webhotelliin tai jopa omalle palvelimelleen.

Peruskysymykset

Projektin tyyppi ja laajuus

Tärkein välineen valintaan vaikuttava tekijä on projektin laajuus. Yksinkertaisen kauppalistan voi luoda ja jakaa vaikkapa Google Keep -palvelulla. Muistilistana toimii vaikkapa Evernote.

Jos tarkoituksena on perustaa blogi yhdelle asialla, kuten vaikkapa maailmanympärysmatkalle ja varsinaiseen julkaisemiseen ei haluta tuhrata liikaa energiaa, kannattaa käyttää jo edelläkin mainittuja valmiita blogialustoja. Varsinkin matkalla on iloa, jos nopeita päivityksiä voi tehdä näppärästi kännykällä, kallista mobiilidataa ei kulu runsaasti ja päivityksen tekemiseksi ei tarvitse etsiä nettikahvilaa.

Projektiin liittyvät erityispiirteet saattavat avata erityisiä mahdollisuuksia. Jos tarkoitus on vain julkaista valokuvia, kannattaa kääntyä galleriapalvelujen puoleen. Galleriapalvelut voivat myös toimina projektin erillisenä osana, sillä varsinkaan ilmaispalvelujen kuvaominaisuudet eivät ole aina parhaasta päästä. Valokuvien julkaisun osalta on ilmaisia vaihtoehtoja: Flickr, Google Photos, Kuvat.fi tai ammattilaistenkin suosima 500px. Näissäkin peruspaketti on usein maksuton, mutta lisäpalveluista tai paremmasta kuvanlaadusta joutuu maksamaan.

Erikoistarkoituksessa voi olla tarpeetonta perustaa kotisivua lainkaan. Jos tietoa on tarkoitus jakaa vain pienelle ryhmälle, se saattaa olla kaikkein nopeinta yhteistyöhön (kollaboraatioon) tarkoitetuissa palveluissa. Tiedostonjakopalvelujen kautta saa jaettua tiedostojen lisäksi kuvia ja dokumentteja (Dropbox, Google Drive, OneDrive). Näillä samoilla ja muutamalla erikoistuneemmalla palvelulla onnistuu myös dokumenttien samanaikainen editointi yhdessä (Google Docs, Office Online, Hackpad).

Jos kotisivun olemassaolon tarkoitus on laajempi, tarvitaan kattavampia työkaluja. Intohimoisen harrastajan kotisivu voi aikojen saatossa kasvaa melkoiseksi. Toisaalta yrityksen kotisivussakin on varattava mahdollisuutta kasvuun. Toimittajalukko on varsinkin yrittäjälle olennainen kysymys ja ennen palveluun sitoutumista on selvitettävä, kuinka helposti palvelua voi vaihtaa. Sen sijaan, että ostaa palvelun, voi olla parempi ostaa toteutus, jossa sivusto rakennetaan vaikkapa webhotelliin, josta se on tarvittaessa siirrettävä omalle palvelimelle tai pilvipalveluun.

Pysyvyys

Projektia perustettaessa on harkittava sen elinikä. Yksittäisten sukujuhlien kotisivua ei välttämättä ajatella pysyväksi, varsinkin, jos sukujuhlia järjestetään taajaan. Silloin mielenkiintoisempi ja pysyvämpi saattaa olla suvun historiikille varattu sivu, jossa sukujuhlat ehkä ovat vain oma osionsa.

Sen sijaan vauvakirja on jo sivusto, jonka toivoo pysyvän olemassa ja näkyvillä pidempään, ainakin siihen asti, kun vauva kasvaa aikuiseksi. Hän voi sitten myöhemmin itse päättää, haluaako säilyttää materiaalin ja saattaa jopa haluta jakaa sen edelleen omille lapsilleen. Vauvasivusta voi siis tulla jopa ihmisenkin elinikää pidempi projekti.

Tekniikka muuttuu alati. Pitkäikäistä projektia ei pidä sijoittaa palveluun, jonka pysyvyydelle ei ole mitään takeita. Google saattaa olla tänään suuri toimija, mutta on vain arvailua, onko sitä olemassa 20 vuoden päästä lainkaan tai sen kaltaisena, kun me sen nyt tunnemme. Bloggeriin perustettu vauvakirja saattaa kadota bittien tuonelaan ennen kuin vauva kasvaa aikuiseksi.

Julkisuus

Onko kotisivun materiaali tarkoitettu kaikille ja julkisesti jaettavaksi, vai haluatko rajoittaa pääsyä materiaaliin? Maailmanympärimatkasta on helppo blogata julkisesti. Matkablogeja on jo niin paljon, että on enemmänkin vahinko, jos satunnainen kulkija löytää blogiisi, ellet erityisesti käytä energiaa blogin markkinoimiseen.

Vauvakirjassa on kuvia ja yksityistä tietoa niin paljon, että sitä ei ole suotavaa jakaa koko maailman luettavaksi. Vauvakirja on ehkä täydellinen esimerkki julkaisun suojaamisen merkityksestä. Vaikka vanhemmat olisivat avoimia ja haluaisivat jakaa elämänkokemuksensa koko maailmalle, kasvava lapsi ei ehkä aikuistuttuaan ole niin ylpeä vanhempiensa jakamista elämänkokemuksista.

Jos julkisuutta halutaan rajoittaa, tulee kysymykseksi käyttäjien tunnistaminen ja valtuuttaminen. Tunnistamiseen on nykyään helppoja vaihtoehtoja. Erillisiä käyttäjätunnuksia ja salasanoja ei enää pitäisi käyttää, vaan hyödyntää nk. federoitua kirjautumista. Suurimmalla osalla ihmisistä on nykyään vähintäänkin joko Facebook- tai Google-tunnus. Parhaissa palveluissa ja yleisimmissä julkaisuohjelmistoissa on jo mahdollisuus sallia näillä nk. Some-tunnuksilla kirjautuminen.

Käyttäjätunnuksien hallinnan lisäksi sivuston ylläpitäjän tulee ratkaista käyttövaltuuksien hallinta, eli kenelle sallitaan pääsy materiaaliin. Yksinkertaisimmillaan valinta on pääkäyttäjäoikeuksien lisäksi joko pääsy materiaalin lukemiseen tai ei pääsyä lainkaan. Joka tapauksessa pääkäyttäjän on jollakin perusteella, yleensä käsityönä myönnettävä oikeudet niille kirjautuneille henkilöille, joiden haluaa sallia pääsevän lukemaan kotisivunsa sisältöä.

Verkko-osoite

Minkälaisen osoitteen haluat kotivisullesi? Blogipalveluissa osoitteeksi tulee jollakin tavalla blogipalvelun omasta osoitteesta sinun sivullesi johdettu yksilöllinen osoite. Osoitteiden lyhennyspalveluilla voi toteuttaa uudelleenohjauksen lyhyemmällä tai yksilöllisemmällä osoitteella varsinaiseen sivuston osoitteeseen. Tällöin osoite kuitenkin vaihtuu käyttäjän selaimessa, kun se saapuu varsinaiseen osoitteeseen. Voit jakaa käyttäjille lyhytosoittetta.

Varaamalla oman verkko-osoitteen, eli domain-nimen, voit saada sivuillesi itsesi näköisen pääsyn. Verkko-osoite voi perustua nimeesi tai projektisi nimeen. Verkko-osoitetta varatessa on ratkaistava mille ylätason osoitteelle (top level domain name) tai osoitteille se varataan. Voit varata maatunnuksen .fi, tai jopa Euroopan kattavan .eu -osoitteen tai yleisesti käytettyjä .com tai .net -osoitteita. Ylätason osoitteilla on erilliset rekisteröijät, mutta niiden varaaminen voi onnistua suoraan julkaisupalvelussa tai webhotellissa. Erikseen on myös verkko-osoitteita varaavia palveluja. Verkko-osoitteita voi myös olla useampia ja se voi muuttua tai uusia rinnakkaisia osoitteita voi perustaa projektin kehityessä.

Verkko-osoite on tärkeä asia aiemmin mainittua pysyvyyttä harkitessa. Joissain tapauksissa voi olla alusta asti tärkeää, että myös osoite muuttuu pysymättömänä. Jos haluat totteuttaa kaupungille näkyvään paikkaan asetettavalle veistoksellesi myös verkko-presenssin, on mukava kaivertaa veistoksen kylkeen sellainen osoite, joka ei muutaman vuoden päästä muutu.

Sijoitus, eli hosting

Sijoitus on ehkä huono suomenkielinen vastine hosting-sanalle. Hostaamisella tarkoitetaan palvelinta, jolta kotisivusi teknisesti välittetään käyttäjän selaimeen. Perinteisesti internetin alkuaikoina kotikäyttäjien verkko-operaattorit tarjoivat kotisivutilaan palvelun kylkiäisenä. Jotkin operaattorit tekevät niin edelleen. Jos teet sivusi helppoon palveluun, hosting kuuluu pakettiin.

Sivujen sijoituspaikka voi vaikuttaa myös edellisen osion valintaan. Se voi rajoittaa, minkälaisen osoitteen voit saada palvelullesi. Lyhytosoitteita ja edelleenohjausta voi toki käyttää yleensä minkä palvelun yhteydessä hyvänsä, mutta lopulta selaimen osoitekentässä näkyvään osoitteeseen ei aina pysty vaikuttamaan. Kaikki sijoitusvaihtoehdot eivät salli oman verkko-osoitteen eli domain-nimen käyttöä, vaan se on toteutettava uudelleenohjauksella.

Sijoittamiseen vaikuttaa myös edellä mainittu julkisuus. Yleiset, maksuttomat palvelut ovat yleensä täysin julkisia ja niiden pääsyä ei voi rajoittaa. Jos pääsyä halutaan rajoittaa, on yleensä turvauduttava webhotelliin tai jopa omaan palvelimeen.

Jos sivusto on yksityistä, on myös mietittävä, minne tieto fyysisesti sijoitetaan ja miten vahvasti se on suojattu ulkopuoliselta pääsyltä. Äkkiseltään ajateltuna ei ehkä ole merkitystä, sijaitseeko vauvakirja yhdysvaltalaisella palvelimella, vai Suomessa. Emme voi tietää, miten maailman politiikka vuosien varrella kehittyy, joten varsinkin jos käyttäjät ovat paikallisia, voi olla turvallisemman tuntuista sijoittaa alunperinkin sivusto Suomeen, tai ainakin Eurooppaan. Sanomattakin on selvää, että maksutonkin palvelu rahoitetaan jollakin, joten valitsemalla maksuttoman sivustonkin sijoitukseksi Suomen, tulee samalla myös tukeneeksi suomalaista työllisyyttä.

Vaihtoehtoja hostaamiselle siis ovat helppojen pavelujen lisäksi esimerkiksi webhotellit, virtuaalipalvelin tai jopa oma kotona sijaitseva palvelintietokone. Teknisesti orientoitunut ystäväsi saattaa myös mielellään tarjota tilaa omalta palvelimeltaan.

Kun tukeudut ystävän palvelukseen, harkitse silloinkin sivuston siirrettävyyttä ja pysyvyyttä sekä luonnollisesti pysyvyyteen liittyen varmuuskopiointia ja muuta yllätyksiin varautumista. Voi olla, että ystävän elämäntilanteen muuttuessa mielenkiinto ylläpitää kotisivujasi hiipuu joskus yllättäen ja nopeastikin.

Ystäväsi, kuten muutkin verkko-operaattorit saattavat myös harmistua, jos sivustosi yhtäkkiä saa valtavan ryöpyn kävijöitä. Näin kävi esimerkiksi sukellusharrastajalle, joka Aasian tsunamin aikaan alkoi auttaa kadonneiden etsimisessä. Harrastaja joutui pikaisesti etsimään kykenevämmän kumppanin, joka selviytyi yllättävästi kasvaneesta kävijämäärästä. Odetettu kävijämäärä on siis sekin hosting-valinnassa painava tekijä.

Mielenkiintoinen, kohtuullisen uusi hosting-vaihtoehto on pilvipalvelujen tallennuskapasiteetti. Mm. Google mahdollistaa sivujen ja sivustojen hostaamisen suoraan omasta pilvipalveluunsa liittyvästä tallennusratkaisusta. Vastaavasti toimii myös pilviresursseja tarjoava Amazon. Molemmilla on olemassa maksuton kokeilujakso (free tier). Amazonilla se on vuoden mittainen, Googlella pieni sivusto saattaa pysyä maksuttomana pidempäänkin. Näppäriä pienemmän mittakaavan ratkaisuja ovat myös aiemmin mainittu Dropbox ja julkisen datan osalta mielenkiintoinen, ohjelmistokoodin jakoon tarkoitettu GitHub. Tässä linkki englanninkieliseen artikkeliin.

Editorit

Jos sijoitat sivustosi webhotelliin tai palvelimelle, joudut tuottamaan web-selaimien ymmärtämää html- ja css-koodia sekä ehkä jopa JavaScriptiä. Otsikon kysymyksenasettelussakin lähdettiin siitä, että koodaamista halutaan välttää, joten onneksi on ratkaisuja. Tarvitset html-editorin tai pikemminkin web-designer -ohjelmiston.

Hyvät ratkaisut eivät ole halpoja. Adoben DreamWeaver on ensimmäinen, joka tulee internetin hakukoneilla vastaan ja mieleen, kun puhutaan web-sivun designer-työkaluista. Se on jo tarkoitettu ammattimaiseen käyttöön ja pieneen projektiin turhan kalliskin.

Jotkin toimisto-ohjelmistot osaavat tuottaa web-sivuja. Esimerkiksi Microsoftin Word-sovelluksella voi tallentaa dokumentteja html-muotoon ja siirtää palvelimelle kotisivuksi. Macille löytyy yksinkertaisia peruskäyttäjän ohjelmia, kuten RapidWeaver tai Flux.

Jos päädyt hostaamaan sivustosi palvelimella tai web-hotellissa, on sinulla vaihtoehtona julkaisualustat kuten Drupal, Joomla tai nykyään kovin muodikas, mutta hieman enemmän vaativa Liferay. Nämä ovat hieman monipuolisempia, kuin aiemmin mainittu Wordpress ja sen kaltaiset yksinomaan blogi-tarkoitukseen tarkoitetut alustat.

Käytännössä asia on kuitenkin niin, että yksikään editori tai julkaisualusta ei täysin poista tarvetta ymmärtää, miten web toimii. Käytännössä se tarkoittaa, että projektin laajentuessa etenkin silloin, kun sivut sijoitetaan palvelimelle tai webhotelliin, joutuu jonkin verran opettelemaan perusasioita ja siinä samassa hieman html-koodaustakin.

Tarkkaan ottaen eräät asiaan vihkiytyneet ovat jopa sitä mieltä, että web-sivujen tuottaminen ei ole edes aitoa ohjelmointia. Html on sivunkuvauskieli. Intohimoisesti asiaan suhtautuvat ovat sitä mieltä, että koodaaminen muuttuu ohjelmoinniksi vasta kun tuotetaan sovellus, joka ratkaisee ongelman tai tekee jotakin. Html-sivut ovat perinteisesti olleet staattisia. Ne vain esittävät informaatiota. Ohjelmoinniksi web-sivuston kehittäminen alkaa muuttua, kun tuotetaan dynaamista sivustoa palvelinohjelmoinnilla tai selaimessa JavaScriptillä.

Jos et itse halua koodata ja sivustosi on yksinkertaista laajempi, joudut joko opettelemaan, pyytämään apua kaverilta tai ehkä jopa tukeutumaan ammattilaiseen.

Käyttäjien osallistaminen

Sivut olivat ennen staattisia. Julkaisija kirjoitti, yleisö luki. Nykyään kävijöiden osallistuminen ja sosiaalinen media on muuttunut olennaiseksi osaksi sivustoja. Matkablogiin halutaan saada kommentteja lukijoilta. Vauvakirjassa on mukavaa, kun sukulaiset savat merkitä kuvia #omg ja #söpöliini -hashtageilla. Oma lukunsa on sosiaalisen median +1 ja Tykkää-painikkeet.

Monissa julkaisualustoissa on valmiina ominaisuudet kommentointiin tai vaikkapa vieraskirjaan. Verkossa on palveluja, jolla muutaman html- ja JavaScript-rivin lisäämällä voi lisätä ominaisuuksia myös staattiseen sivuun. Disqus on näistä ehkä tunnetuin. Myös Facebookilla on oma kommenttipalvelunsa, jonka voi liittää staattiseenkin sivuun.

Sosiaalinen media

Tämänpäivän yleisin tapa käyttäjien osallistamiseen on sosiaalinen media. Some-palvelujen ominaisuuksien lisääminen mihin tahansa on helppoa ja koodaamista ei tarvita oikeastaan ollenkaan, riittää, että osaa kopioida valmiin koodinpätkän omaan sivuunsa.

Facebookiin kirjoitettu merkintä on mahdollista upottaa sivulle. Facebookissa on paljon myös muita mahdollisuuksia, kuten myös Google+-palvelussa. Myös yksittäisiä tweetejä tai käyttäjän uusimmat twiitit voi upottaa sivulle. Ominaisuudet löytyvät palvelujen kehittäjille tarkoitetuissa osioissa, mutta ovat lopulta aika helppoja ja tässä ei kannata säikähtää kehittäjäkohderyhmää.

Upotettujen some-ominaisuuksien sisältö on some-palveluissa, ei omassa hallussasi tai omalla sivullasi. Sisältö saattaa hävitä tai muuttua, kun käyttäjät muuttavat merkintöjään. Rajapinnat, joilla ominaisuuksia sivulle upotetaan, muuttuvat ajan kuluessa.

Palvelujen käyttö edellyttää valvontaa. Luonnollisesti julkaisijalla on sivullaan päätoimittajan vastuu myös sosiaalisen median sisällöstä. Upotetustakin kommentoinnista saattaa seurata sivuston julkaisijalle hankaluuksia, vaikka kommenttitekstin tuottaakin ulkopuolinen kommentoija.

Kävijäseuranta

Ainakin vilkkaalla sivustolla kiinnostaa, kuinka paljon kävijöitä on ja millä sivuilla he viihtyvät. Tämä auttaa tuottamaan materiaalia, joka kävijöitä kiinnostaa. Jos kotisivusta on aikomuksena saada edes vähäisiä mainostuloja, kävijöitä tarvitaan paljon.

Google on verkossa kaikkialla. Myös kävijäseuranta on useimmin sen hallussa. Google Analytics on sosiaalisen median palvelujen tavoin sivulle upotettava koodinpätkä, joka lataa Googlen seurantakoodin käyttäjän selaimessa. Palvelun avulla sivuston ylläpitäjä saa seikkaperäistä tietoa lukijoiden käyttäytymisestä.

Vaihtoehtojakin on. Julkaisualustoilla on kävijäseurantaankin omat työkalunsa. Jos perustat palvelimen, voit seurata kävijöitä suoraan palvelimen lokeista tehtävillä analyyseillä. Perinteisin yleinen työkalu on Awstats. Hosting-palvelut tarjoavat myös omat työkalunsa kävijäseurantaan. Yksinkertaisten kävijälaskureiden merkitys on vähentynyt, kun monikäyttöisempiä apuvälineitä on tullut tarjolle, mutta niitäkin löytää verkosta hakemalla.

Seurantapalvelujen käytössä on huomioitava, että kaikki kävijät ei niistä pidä. Seurantapalveluiden ansaintalogiikka perustuu nimenomaan kävijöistä kerättyyn tietoon, jotta heille voitaisiin esimerkiksi kohdentaa mainontaa täsmällisemmin.

Hakukoneoptimointi

Hakukoneoptimoinnissa mennään jo syvälle webin toimintaan. Perussivustolla se on asia, jota julkaisijan ei usein tarvitse miettiä. Jos taas sivuista halutaan tuloja, on tehtävä mahdolliseksi, että sivusto erottuu internetin hakukoneissa ja käyttäjät löytävät sivustolle.

Oiva työkalu sen selvittämisessä, miten sivusto erottuu Googlessa, on Googlen webmastereille tarkoitetut työkalut ja hakukonsoli. Googlella on tarjolla oppaita ja muuta tietoa hakukonenäkyvyyden parantamiseen. Google on yleisin hakukone, mutta myös muiden hakukoneiden näkyvyyttä kannattaa tarkkailla niiden tarjoamilla vastaavilla työkaluilla.

On yrityksiä, jotka ovat vartavasten erikoistuneet hakukoneoptimointiin. Pienet alan itsenäiset yrittäjät ja viestintätoimistot saattavat tarjota palvelujaan perustasolla jopa kohtuullisen edullisesti. Perusasiat ovat helppoja myös maallikon toteuttaa, varsinkin, jos on käytettävissä kilauta kaverille -vaihtoehto.

Blogi-sivuston tapauksessa on muutama tärkeä perussääntö sille, että sivulle saadaan lukijoita ja että se löytyy hakukoneista. Tärkeimpänä: verkostoidu ja hanki kavereita. Mitä enemmän tuttavasi linkittävät omaan sivustoosi, sitä enemmän saat kävijöitä ja huomiota hakukoneissa. Kommentointimahdollisuus saattaa myös lisätä näkyvyyttä ja linkkejä sivuillesi.

Olennaista on myös, miten otsikoit sivusi. Hakukoneet nostavat sivusi hakuihin avainsanojen perusteella. Siksi on merkitystä, mistä aiheista kirjoitat ja mitä termejä käytät.

Hakukoneoptimoinnissa pätee lopulta samat lainalaisuudet, kuin reaalimaailmassa. Suosittuja ovat kulloinkin suuren yleisön joukossa mielenkiintoisimmat aiheet ja ihmiset. Lyhyeksi ajaksi saattaa saada huomiota provosoivalla kirjoittamisella, mutta pysyvä mielenkiinto edellyttää omaan aiheeseen paneutumista ja panostamista.

Toinen näkökulma on piilottaa sivusto hakukoneista tyystin. Esimerkiksi suvun sivu saattaa olla julkinen, että sille on kaikilla sukulaisilla helppo pääsy, eikä käyttäjähallintaa tarvitse toteuttaa. Suku ei ehkä kuitenkaan halua, että sivu on laajasti esillä. Sen näkyvyyttä voi vähentää poistamalla viittaukset hakukoneista niin, että se ei esiinny hakutuloksissa siitäkään huolimatta, että haetaan tarkasti suvun nimillä. Osoitetta voi jakaa sukulaisille puskaradion kautta ja suvun tilaisuuksissa.

Yksityisyys ja julkaisijan vastuu

Viimeisimpänä, mutta ei lainkaan vähäisimpänä asiana joudut miettimään myös yksityisyysasioita. Edellä on jo sivuttu omaa yksityisyyttäsi, kun harkitset, kuinka julkista materiaali on ja mitä haluat muille kertoa. Sinun on muistettava huomioida myös velvollisuutesi käyttäjiä kohtaan ja heidän oikeutensa yksityisyyteen.

Jos sivustollasi on kirjautumismahdollisuus, sinulle kertyy henkilötietoa, josta muodostuu henkilörekisteri. Tällöin olet velvoitettu suunnittelemaan henkilötietojen käsittelyn jo ennen sen aloittamista. Joudut myös kertomaan tietosuojaselosteessa kävijöille sivustosi henkilötietojen käsittelyn käytännöistä.

Julkaisijana sinulla on myös vastuu julkaisemastasi sisällöstä. Yksityisistä henkilöistä ei saa ilman lupaa levittää mitä tahansa, paikkaansa pitävääkään tietoa. Jo sellaisten valokuvien julkaisuun, joissa esiintyy itsesi lisäksi muita henkilöitä, pitäisi pyytää henkilöiden lupa. Luonnollisesti paikkansa pitämättömän herjaavan tiedon levittäminen saattaa olla kiellettyä ja jopa rikollista. Saatat olla sisällöstä vastuussa myös vaikka sen olisi kirjoittanut kommenttiosioon sivustolla käynyt lukija.

Julkaisijan vastuu riippuu paljolti myös sivun julkisuudesta. Muutamille yksittäisille henkilöille tarkoitettukin sisältö saattaa olla julkista levittämistä. Julkisuuden rajoittaminen rajoittaa myös riskejä.

Julkaisijan vastuun piiriin liittyy myös tekijänoikeudet. Sen lisäksi, että julkaisija vastaa siitä, että hänellä on oikeus teoksen levittämiseen, syntyy hänelle oikeus tuottamaansa materiaaliin. Jos sisältöön käytetään paljon aikaa, tekijänoikeus saattaa olla kotisivun julkaisijalle merkittävä asia. Toisaalta julkaisija saattaa haluta luovuttaa sisältönsä yleiseen käyttöön.

Takaisin