Kantelu Oikeuskanslerille Valtioneuvoston viestinnästä

Suomen hallituksen alkutaival on ollut vaikea. Hallituksen ministerien vanhaa ja myös kohtuullisen tuoretta rasistiseksi luonnehdittua viestintää on tullut julkisuuteen ja hallitus on reagoinut asiaan erilaisilla vastineilla.

Tässä kantelussa keskityn valtioneuvoston, Suomen hallituksen, hallituksen ministerien ja ministeriöiden viestintään. Kantelussa ei sinänsä käsitellä puheena ollutta ministerien kelpoisuutta toimia tehtävässään esille tulleiden asioiden valossa tai eduskunnan saati kansan luottamusta Suomen hallitukseen. Näitä asioita on arvioitava erikseen.

Lyhyt katsaus hallituksen viestintään

Hallituksen oma viranomaisviestintä on ollut asiassa vähäistä.

Valtioneuvoston www-sivulla löytyy aiheeseen liittyen 29.7.2023 kaksi artikkelia. Sivujen näkyvimmäksi nostetussa pääuutisessa [1] otsikoidaan: “Työryhmä valmistelemaan tiedonantoa yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa”.

Artikkelissa ja työryhmän asettamispäätöksessä kerrotaan, että työryhmä alkaa valmistella hallituksen tiedonantoa. Sen enempää artikkelissa tai asettamispäätöksessä ei avata, miten asia kytkeytyy vallallaan olevaan keskusteluun hallituksen luottamuksesta ja esiin tulleista ministerien rasistisista kirjoituksista.

Toisessa aiheeseen liittyvässä artikkelissa [2] kerrotaan pääministeri Orpoon keskustelleen hallituspuolueiden kanssa tiedonannon valmistelusta. Tässäkään artikkelissa ei kytketä työryhmän perustamista ajankohtaiseen keskusteluun mitenkään. Työryhmä vaikuttaa kytkeytyvän poliittiseen keskusteluun ainoastaan aiheensa osalta.

Tiedotteissa ei suoraan ilmaista, että työryhmän perustaminen olisi reaktiota kansalaisten ja julkisen keskustelun esille nostamaan huoleen hallituksen toimintakyvystä ja mahdollisesti rasistisista asenteista.

Pelkästään valtioneuvoston virallisten tiedotteiden perusteella voi muodostaa kuvan, että valtioneuvosto ei ole lainkaan ottanut suoraa kantaa julkisessa keskustelussa olleisiin aiheisiin.

Esilletulot julkisessa mediassa suhteessa ministeriöiden viralliseen viestintään

Hallituksen viestintä asiassa on tapahtunut jossain määrin julkisen sanan välityksellä. Yleisradion 11.7.2023 julkaisemassa artikkelissa [3] kerrottiin Purran pyytäneen anteeksi 15 vuoden takaisia somekommenttejaan. Anteeksipyyntöä käsiteltiin myös Yleisradion pääuutislähetyksessä 11.7.202 klo 20:30 [4].

Valtiovarainministeriön sivulla ei ole 29.7.2023 mennessä hallituksen kriisiin liittyen ainuttakaan artikkelia. Näkyvin päälimmäiseksi sivulla nostettu artikkeli [5] on julkaistu 20.6.2023 ja siinä kerrotaan uusien ministerien nimittämisestä valtiovarainministeriöön.

Edellisessä artikkelissa kerrotaan, että valtiovarainministeri Riikka Purra johtaa valtiovarainministeriötä. Siitä huolimatta valtiovarainministeriön sivuilla ei millään tavalla noteerata Purran anteeksipyyntöä, jonka hän esitti Yleisradion pääuutislähetyksessä.

Kansalaisen on voitava arvioida ministeriön toiminnan luotettavuutta etenkin suhteessa ministeriön johtoon. Nyt ministeriö ei ole millään tavalla viestinyt johtajansa esiintymisestä julkisessa mediassa luotettavuuteensa nähden. Tarkastelemalla pelkästään valtiovarainministeriön www-sivua näyttää siltä, että mitään hallituskohua tai mitään valtiovarainministerin anteeksipyyntöä ei olisi edes tapahtunut.

Valtiovarainministeriö on erillinen toimija suhteessa valtioneuvostoon ja Suomen hallitukseen, mutta ei silti irrallinen. Myös valtiovarainministeriön toiminnan luotettavuuden arviointiin vaikuttaa se, miten hallitus toimii kokonaisuutena ja etenkin se, miten ministeriön johtaja toimii julkisuudessa ja millaisia arvioita hänen asenteellisuudestaan esitetään.

Huomionarvoista valtiovarainministeri Purran viestinnässä on, että hänen kirjoituksistaan nousseen kohun aikaan hänen voi sanoa vältelleen mediaa. Hajanaisissa lausunnoissaan Purra antoi kritiikkiä medialle väittäen, että hänen kirjoituksensa olisi irroitettu kontekstistaan. Tästä kerrotaan esimerkiksi Yleisradion uutisartikkelissa 27.7.2023 [6].

Purra kirjoitti oman puolustuspuheenvuoronsa myös omalle henkilökohtaiselle verkkosivulleen [7].

Helsingin Sanomien 26.7.2023 päivätyssä artikkelissa [8] kirjoitti, kuinka valtiovarainministeriltä ei saatu varsinaista lausuntoa koko viikon aikana:

“KOSKA Purralta ei saatu torstaina Brysselissä eikä koko viikon aikana haastattelua, HS päätti poikkeuksellisesti lähettää tällä kertaa kysymykset valtiovarainministerille myös sähköpostilla. Yleensä HS ei lähetä politiikoille haastattelujen kysymyksiä etukäteen.”

Useissa lehtiartikkeleissa valtiovarainministeri Purran on kerrottu ottaneen asiaan kantaa pääasiassa Twitterissä.

Elinkeinoministerin viestintä vaikuttaa tapahtuvan Twitterissä

Helsingin Sanomat kirjoitti 28.7.2023 julkaistussa artikkelissa[9], joka julkaistiin paperilehdessä 29.7.2023, pääministeri Petteri Orpon kertoneen keskustelleen elinkeinoministeri Wille Rydmanin vanhoista viesteistä. Saman artikkelin perusteella Rydmanin kerrotaan kirjoittaneen vastineen ao. keskusteluun perjantaina (28.7.2023) Twitterissä.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) verkkosivuilla ei ole koko hallituskriisistä yhtäkään artikkelia. Sivulla kerrotaan Wille Rydmanin toimivan elinkeinoministerinä ja mitä asioita Rydman “käsittelee”. Sivuilla toisaalla kuitenkin kerrotaan, että ministeriötä johtaa viisi ministeriä sekä kansliapäällikkö.

Voi siis ajatella, että myös työ- ja elinkeinoministeriön toiminnan luotettavuutta voi arvioida suhteessa ministeriön johtoon. Siitä huolimatta työ- ja elinkeinoministeriö ei organisaationa näytä ottaneen mitään kantaa käsillä olevaan hallituskriisiin ja keskusteluun johtajansa luotettavuudesta tai hänen suhteestaan tai asenteestaan rasismiin.

Myöskin pelkästään TEM:n verkkosivuja lukemalla voisi päätellä, että minkäänlaista hallituskohua ei olisi olemassakaan. Kuitenkin todellisuus on se, että hallituksen ja ministeriön esille noussut luottamuskeskustelu ja väitetyt kytkökset äärioikeistoon ja rasistiset asenteet ovat merkittävä asia suomalaisessa yhteiskunnassa.

Asian merkityksellisyydestä kertoo jo se, kuinka siihen on reagoitu ulkomailla, kuten Yleisradion Pariisin toimittaja Annastiina Nykänen otsikoi analyysissään: “Analyysi: Natsihuumori on vieras käsite Ranskassa ja siksi Junnilan edellytykset edustaa Suomea näyttävät nyt surkeilta” [10].

Toisin kuin valtiovarainministeri Purra, elinkeinoministeri Rydman ei ole ottanut asiaan kantaa edes omalla henkilökohtaisella verkkosivullaan. Viimeisin uusi artikkeli Rydaminen verkkosivulla on päivätty 3.1.2023 otsikolla: “Liityn perussuomalaisiin”.

Elinkeinoministerin viestinnästä saa sellaisen mielikuvan, että se tapahtuu pääsääntöisesti Twitterissä.

Sosiaalinen media muovaa demokratiaa

Sitran 2021 tekemän selvityksen mukaan: “Sosiaalinen media uhkaa demokratiaa mutta kehitykseen voidaan vaikuttaa”. Kuten selvityksessä todetaan, mediaympäristö on 2000-luvulla muuttunut nopeasti. Selvityksessä esitetään uhkana, että sosiaalisen median alustat voivat rapauttaa demokratian perustuksia maailmanlaajuisesti.

On useita lähteitä, jotka viittaavat sosiaallisella medialla olleen roolia Yhdysvaltain kongressitalon valtauksessa 2021. Facebook on myöntänyt, että 2016 Yhdysvaltain presidenttivaalien aikaan venäläinen Jevgeni Prigozinin rahoittama yhtiö osti alustalta 100 000 $:lla mainoksia, jotka oli kohdennettu nimenomaan yhdysvaltalaisille.

Maalaisjärjellä ajatellen ja myös tutkimustiedon perusteella sekä useisiin demokratian uskottavuuden kannalta merkittävien viimeaikaisten tapahtumien perusteella on selvää, että sosiaalisella medialla on vaikutusta asenteisiin ja yleiseen mielipiteeseen.

Aktiivisia toimenpiteitä sosiaalisen median vaikutuksiin on jo otettu, kun Montanan osavaltio kielsi [13] Tiktok-sovelluksen käytön ensimmäisenä osavaltiona Yhdysvalloissa. Vastaava kielto annettiin [14] myös Euroopan Komission toimesta jo helmikuussa 2023 kyberturvallisuuden vahvistamiseksi.

Valtioneuvoston viestintäsuositus

Valtioneuvoston kanslia on antanut valtionhallinnon viestintäsuosituksen [16] vuonna 2016. Sen ytimessä on: “avoimuuden, sananvapauden ja yhdenvertaisen kohtelun edistäminen”.

Viesintäohjeessa on erikseen kappale: “Digitaalisuus muuttaa viestintää”. Ohjeessa todetaan, että: “voimakkaasti kehittyvä digitalisoituminen vaikuttaa viestinnän sisältöihin ja niiden jakamiseen”. Ohjeessa myös todetaan, että kansalaisten on kyettävä löytämään viranomaistietoa verkosta silloin, kun he sitä tarvitsevat.

Ohjeen perusteella viranomaiset voivat valita käyttämänsä kanavat. Toiminnassa tulee kuitenkin seurata teknologian kehitystä ja ottaa se huomioon viestinnän kehittämisessä. Aiemmin samassa kappaleessa todetaan, että viranomaisen tulee varmistaa, että tärkeä tieto on kansalaisten saatavilla myös muualla (kuin sosiaalisessa mediassa).

Ohjeenkin perusteella uudet asiat ja ilmiöt nousevat keskusteluun nopeasti ja ohjeistetaan, että viranomaisten on varauduttava odottamattomiin ja poikkeuksellisiin tilanteisiin. Ohjeessa on myös korostettu kappale informaatiovaikuttamiseen vastaamiseksi.

Viestintäsuosituksen perustana on viestinnän avoimuus. Viestinnän tavoitteena on yhdenvertaisuus ja osallistumis.- ja vaikuttamisoikeus. Viranomaisen tulee suunnitella viestintäänsä niin, että voidaan tavoittaa eri kohderyhmät. Viestinnän on oltava kaikkien saatavilla.

Kaikki Suomen kansalaiset eivät ole Twitterissä. Helmikuussa 2023 tehdystä raportista koostetussa lyhennelmässä [17] kerrotaan Suomessa olevan 1,5 miljoonaa Twitterin käyttäjää. Twitterin maine luotettavana palveluna on saanut kolhuja volatiilin miljardööriyrittäjä Elon Muskin otettua[18] yhtiön haltuunsa syksyllä 2022.

Viranomaisen viestinnän keskittäminen Twitteriin ei siis voi katsoa olevan valtioneuvoston viestintäsuosituksen mukaista. Sen lisäksi, että ministerit eivät Twitteriä käyttämällä tavoita kohderyhmäänsä (Suomen kansa), sosiaalisen median kanavien käyttö saattaa vääristää viestinnän sisällön painotuksia ja muovata merkityksiä.

Hallintolain velvoittavuus

Valtioneuvosto on tehtävineen määritelty Suomen perustuslaissa. Perustuslaissa selkeästi ilmaistaan ministerien olevan virkavastuussa eduskunnalle.

Edellisen perusteella on selvää, että hallintolaki velvoittaa ministereitä ja ministeriöitä. Hallintolaissa todetaan hyvän hallinnon periaatteista (6.6.2003/434 2. luku 6 §): “Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti”.

Hallintolaki koskee myös viranomaisen viestintää. Viranomaisen Twitterissä tapahtuvan viestinnän ei voi katsoa noudattavan hallintolain velvoitetta tasapuolisesta viestinnästä, joka on kaikkien saatavilla.

Hallituskriisi viranomaisviestinnän aiheena

On perusteltua kysyä, onko kesän hallituskriisi viranomaisviestinnän kynnyksen ylittävä aihe.

Viranomaisen velvollisuudesta tuottaa ja jakaa tietoa säädetään laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta (21.5.1999/621) pykälässä 20: “Viranomaisen on edistettävä toimintansa avoimuutta”, ja erityisesti:

“Viranomaisten on huolehdittava siitä, että yleisön tiedonsaannin kannalta keskeiset asiakirjat tai niitä koskevat luettelot ovat tarpeen mukaan saatavissa kirjastoissa tai yleisissä tietoverkoissa taikka muilla yleisön helposti käytettävissä olevilla keinoilla.”

Hallituskriisin keskeisyydestä kertoo asian saama huomio julkisessa mediassa Suomessa ja ulkomailla.

Mielestäni hallituskriisi on siinä määrin keskeinen asia ja paitsi valtioneuvoston, hallituksen, yksittäisten kohun keskellä olevien ministerien, että etenkin ministerien johtamien ministeriöiden toiminnan kannalta, että asiassa on viestittävä myös näiden tahojen varsinaisissa viestivälineissä. Viestintä ei voi rajoittua ainostaan julkisessa mediassa annettuihin haastatteluihin tai tapahtua sosiaalisissa mediassa kirjoitettujen viestien kautta.

Viranomaisviestinnän häiriöttömyys

Liikenne- ja viestintävirastolle on määrätty tehtäväksi seurata viestintäverkkojen ja -palvelujen toimivuutta, varmistamista varautumista ja häiriöiden hallintaa. Ministeriön sivuston perusteella viestintäpalvelun on suunniteltava, rakennettava ja ylläpidettävä mm. siten, että

Twitter on yhdysvaltalaisen X Corporation -yhtiön omistama ja hallinoima. Suomalaisilla viranomaisilla ei ole toimivaltaa siihen, kuinka hyvin Twitter on suomalaisten saatavilla sen enempää normaali-, kuin poikkeusoloissa.

Ministerien Twitter-viestinnän ei voi katsoa täyttävän vaatimuksia viranomaisviestinnän häiriöttömyydelle. Viranomaisten käyttämien viestivälineiden täytyy olla sellaisia, että suomalaisella viranomaisella on välineeseen toimivaltaa ja suomalaisilla on niihin kaikissa olosuhteissa esteetön pääsy.

Kantelu hallituksen ja eräiden ministerien viestinnän toteuttamisesta

Mitä kunnioittavimmin pyydän, että oikeuskansleri käsittelee kanteluni.

Kanteluni koskee valtiovarainministeri Riikka Purran ja elinkeinoministeri Wille Rydmanin viestintää kesän 2023 hallituskriisissä.

Mainitut ministerit eivät ole noudattaneet hallintolain velvoitetta hyvän hallinnon perusteisiin ja ovat sivuuttaneet, mitä valtioneuvoston kanslian viestintäohjeen vaatimukset edellyttävät ja ovat muiltakin osin sivuuttaneet lain vaatimukset tasapuolisesta viestinnästä, kuten olen ylempänä seikkaperäisesti selvittänyt.

Ministerien viestinnän on oltava kaikkien suomalaisten esteettä saavutettavissa kaikissa olosuhteissa. Viestinnässä on käytettävä välineitä, jotka ovat suomalaisten viranomaisten toimivallan alla. Viestintä ei voi tapahtua vain sosiaalisen median kanavissa.

Menettely on tapahtunut kesällä 2023 lukuisissa eri tapauksissa (tässä kantelussa myös erikseen viittauksin eriteltynä), joissa ministerit ovat laiminlyöneet velvollisuutensa viestiä tasapuolisesti ja luotettavasti sekä häiriöttömästi, kuten viranomaiselta vaaditaan.

Perustelut kantelulle olen kirjoittanut ylemmäs tähän kanteluun.

Viitteet

Linkkeihin viitattu 29.7.2023

[1] https://valtioneuvosto.fi/-/10616/tyoryhma-valmistelemaan-hallituksen-tiedonantoa-yhdenvertaisuuden-tasa-arvon-ja-syrjimattomyyden-edistamisesta-suomalaisessa-yhteiskunnassa

[2] https://valtioneuvosto.fi/-/10616/tiedote-hallituspuolueiden-keskusteluista

[3] https://yle.fi/a/74-20040591

[4] https://areena.yle.fi/1-62874928

[5] https://vm.fi/-/valtiovarainministerioon-nimettiin-uudet-ministerit-1

[6] https://yle.fi/a/74-20042731

[7] https://riikkapurra.net/2023/07/27/puolustuspuheenvuoro/

[8] https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009717421.html

[9] https://www.hs.fi/paivanlehti/29072023/art-2000009748512.html

[10] https://yle.fi/a/74-20039011

[11] https://www.willerydman.fi/blogi/2023/1/3/liityn-perussuomalaisiin

[12] https://www.sitra.fi/uutiset/selvitys-sosiaalinen-media-uhkaa-demokratiaa-mutta-kehitykseen-voidaan-vaikuttaa/

[13] https://yle.fi/a/74-20027290

[14] https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_23_1161

[15] https://en.wikipedia.org/wiki/January_6_United_States_Capitol_attack#cite_note-120

[16] https://vnk.fi/viestintasuositus

[17] https://www.markkinointimaestro.fi/sosiaalisen-median-tilastot

[18] https://www.bbc.com/news/technology-63402338

[19] https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/toimintamme/saantely-ja-valvonta/hairiottomyys

Takaisin